YHTEISMETSÄT

Yhteismetsän hallinnosta ja käytöstä säätävän yhteismetsälain mukaan yhteismetsällä tarkoitetaan kiinteistöille yhteisesti kuuluvaa aluetta, joka on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden hyväksi (YML, 1 §). Yhteismetsälain (YML 2 §) mukaan yhteismetsää tulee käyttää ensi sijassa kestävän metsätalouden harjoittamiseen, mutta yhteismetsään kuuluvaa aluetta voidaan käyttää myös muuhun tarkoitukseen, jos se on taloudellisesti tai muuten tarkoituksenmukaista.

Yhteismetsiä hoidetaan metsäsuunnitelmaa noudattaen, mikä lisää yhteismetsin harjoittaman metsätalouden toiminnan tehokkuutta. Yhteismetsien omistamat metsät tulevat hoidetuksi. Tästä pääset suoraan tutustumaan yhteismetsälakiin.

Yhteismetsäajatus tuli Suomeen Keski-Euroopasta, Saksasta ja Sveitsistä. Ensimmäiset yhteismetsät perustettiin Suomeen jo 1800-luvulla estämään metsien liikahakkuita ja hävitystä. Nykyisin Suomessa on noin 150 yhteismetsää.

Yhteismetsien hallinto
Yhteismetsän osakkaat muodostavat osakaskunnan, jonka kokous on yhteismetsän korkein päättävä elin. Osakaskunnan kokouksen valitsema hoitokunta edustaa hoitokuntaa ja on osakaskunnan kokouksen päätösten toimeenpaneva elin, joka huolehtii yhteismetsän hoidosta ja hallinnosta. Tehtäviin kuuluu valmistella osakaskunnan kokouksessa käsiteltävät asiat ja kutsua koolle osakaskunnan kokous. Hoitokunta myös huolehtii osakaskunnan päätösten täytäntöönpanosta, esimerkiksi päättämällä metsäsuunnitelman perusteella tehtävistä puukaupoista. Yhteismetsän ohjesäännössä määrätään osakaskunnan kokousten ja hoitokunnan tehtävät ja vastuualueet sekä annetaan perussäännöt yhteismetsän toimintaa varten. Pääset tutustumaan Kuusamon yhteismetsään ohjesääntöön tästä.